Matka Lao Liangin ekosaarelle on joka pennin ja vaivan arvoinen. Ao Nangin ja Railayn rannoilla turisteja houkutellaan vähän väliä erilaisilla houkutuksilla. Auringossa makaavalle tarjotaan tasaisin väliajoin hierontaa, tuoreita ananasviipaleita, olutta ja erilaisia leluja. Rantaa tai katua tepastelevalle turistella tarjolla on räätälöityjä pukuja, paitoja, koruja ja päivämatkoja ties minne saarille. Veneiden läheisyydestä kaikuu jatkuva “boatboat, aonangaonang”. Kaikkea tätä riittää vaivaksi saakka.

Chilling area at Lao Liang

Lao Liang on erilainen. Saarta hallinnoi vain yksi majapaikka ja sekin majoittaa vieraat ylellisiin telttoihin. Kaikki saaren rakenteet on tehty luontoa silmällä pitäen ja betonia säästellen. Tämän kaiken luettelin jo ennen matkaa, mutta mitä odotti paikanpäällä: seesteinen rauhallisuus.

Luxurious tents at Lao Liang

Ei myyjiä, ei tuputusta, ei jätekasoja, ei ruuhkia, ei autoja tai jatkuvaa veneliikennettä. Hintaan sisältyvä ruoka oli välistä todella tulista, mutta yleisarvosananltaan varsin hyvää. Voi sanoa, että jokainen saaren noin kolmestakymmenestä asukista oli kuin naapuri kotipihasta. Eristys ja telttatunnelmaoli omiaan myös turvallisuudentunteen herättämiseen. Tavaransa saattoi jättää telttaan päiväksi, eikä niitä tarvinnut raahata koko ajan mukana.

Sunrise at Lao Liang

Saaren toimintaa pyörittää ilmeisesti pieni Thaimaahan asettuneiden länsimaisten joukko. Sama joukko osallistuu paikallisten työntekijöiden kanssa pieniin askareisiin rikkaruohon nyppimisestä vieraiden kiipeilyopastukseen.

Tero's Melting

Kiipeilystä puheenollen, reitin sai valita vapaasti ilman ruuhkia ja ramppaamista. Pultteja ja slingejä ei ole säästelty reittejä tehtäessä. Suurin osa pulteista oli titaania punaisella liimalla, joka ymmärtääkseni on parasta turvallisuutta mitä on tarjolla. Rannan reiteissä riittää valinnanvaraa vaikeustason ja pituuden mukaan. Tarjolla on useampi multi-pitch reitti, joista yksi kiipeää saaren katolle viidakkoon. Uusia reittejä avataan jatkuvasti. Kiipeilyn jälkeen varusteet saattoi jättää maton päälle ja vetää sateensuojaan jyrkänteen alle ja siellä ne olivat seuraavanakin päivänä. Luksus!

The island of Lao Liang, Thrang

Harmi ettemme ehtineet melomaan saarta ympäri, koska merenkäynti oli parina aamupäivänä turhan voimakasta. Jonkinverran pääsi kuitenkin kokeilemaan hintaan sisältyviä kajakeita, snorklausta ja jopa sulkapalloa. Mukavaa vaihtelua kiipeilyyn :)

On a ferry back to Hat Yao, Thrang Province

Kokemusta Thaimaan saarista ei ole paljoa, mutta luulen, että osa on rannikon turistikohteita rauhallisempia. Tämänkaltaista zenimäistä hiljaisuutta ja turvallisuutta niistä tuskin kuitenkaan kannattaa hakea.

§76 · Joulukuu 26, 2008 · About Me, Thaimaa 2008-2009 · Tags: , , , , · [Print]

Leave a Reply