Tervehdys Suomi 2009. Tämä kertoo, että pitkän matkan jälkeen suomeen oli mukava palata takaisin, vaikka haikein mielin sitä nousikin lentokoneeseen Singaporessa muutama päivä sitten. Pahimpana shokkina matkan jälkeen on suomen jäätävä kylmyys, jonka takia kämppä piti lämmittää hetkeksi 26+ asteeseen. Sähkölaskua peläten tuosta pitää varmaan pikkuhiljaa tinkiä.

Islands

Arki ja kaikki kysyvät miten matka meni ja millaista oli. Kerron kaksi hieman erilaista kohokohtaa.

Ensimmäinen sattui noin viikon jälkeen, kun olimme asuneet jo muutaman päivän viidakon rehevän vihreyden keskellä. Olen pari vuosikymmentä tapellut joka kevät ja kesä allergian kanssa. Hengitystiet menevät tukkoon ja ajatus lukkoon samalla kun suomen luonto herää kukkaan. Well, lähempänä päiväntasaajaa ei ole näitä huolia. Anti-histamiinit nautittiin lähinnä hyttysenpistoja varten, sekin enemmän tottumuksen voimasta kuin pakosta. Täytyy kyllä myöntää, että saasteiset ja pölyiset metrotunnelit ja huonosti ilmastoidut bussilaiturit aiheuttavat oireita varmaan missä tahansa.

Rainy night in Tonsai Beach

Toisen kohokohdan tajuaminen tapahtui ehkä parin viikon jälkeen, kun yritimme muistaa mikä viikonpäivä tai päivämäärä yleensäkään on. Elän normaalisti kalenterin mukaan,  päivät, tapaamiset, viikonlopputekemiset ja muistutukset on kaikki ylhäällä. Ei siksi etten unohtaisi mitään, vaan siksi ettei minun tarvitsisi koko ajan miettiä missä pitäisi olla seuraavaksi. Erityisesti Tonsailla ja Lao Liangilla edes kellonajalla ei ole paljoa painoa, viikonpäivästä puhumattakaan.

Eikä sillä, että olisin jotenkin jouluvastainen ihminen, mutta tunsin tiettyä mielihyvää koodata vielä täyttä häkää 23. päivä ja rekisteröidä verkkotunnuksia jouluaattona. Sen sijaan että olisin viikkoa ennen joulua antautunut jonkinlaiseen hysteeriseen joulunodotustilaan — mielessä loma, ruoka ja lahjat.

Olihan se ensimmäinen liidaus Lao Liangilla (thaigrade 5) ja leap of fate (thaigrade 6c) Tonsaillakin tietynlaisia kohokohtia, monta muuta hyvää reittiä mukaanlukien. Muutaman kerran olisi ehkä voinut paiskia itsestään sen piirun verran enemmän ilman köyteen tulemista, mutta ehtiihän sitä vielä kiipeämään hiki pytyssä.

Pärskyt

Elämä ilman kalenteria jättää joitakin tyhjiä kohtia, joita lomareissulla on todella mielekästä paikata lukemalla:

  • Gregory David Roberts: Shantaram (kotisivu, wikipedia spoilers!)
    Helsinki-Vantaan lentokentältä tarttui mukaan fiktiivinen omaelämänkerta, joka kertoo kaiken ja enemmän Intiasta ja ihmiskunnasta. Pakkolukemista kaikille vähänkään meikäläisen tyyppisille ihmisille.
  • Michael Crichton: Next (kotisivu)
    Tämä ei ole kirjailijan parhaimpia romaaneja, levätköön hän rauhassa. Nautin State of Fearin (Pelon ilmasto) trillerimäisestä faktakoneesta, mutta Nextissä on menty hieman liian pitkälle. Shantaramin jälkeen tämän kahlasi kyllä aika pikapikaa läpi.
  • Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad) (wikipedia)
    Palattuamme Tonsaille, löysin tämän suomenkielisen pokkarin resortin hyllystä ja vaihdoin sen Crichtoniin sen luettuani. Lukeminen jatkuu hektisessä Suomessa, mutta arvio tähän mennessä on melkoisen sanaton. Kirjailijan ajatusvirta pyörii mitä ihmeellisintä vuoristorataa palaten aina punaiseen lankaan, perheeseen. Ne kenelle tätä suosittelisin ovat sen varmaan jo lukeneetkin.

Bloginikin sai kokonaan uuden merkityksen, kun tätini kysyi, että joko aarteenetsijät ovat palanneet kotiin. Olkoot blogini tästä lähin pyhitetty aarteenetsinnälle. Enemmän ehkä sen henkisen arvoaarteen kuin euroilla mitattavan.

Kiitoksia matkakertomuksen lukijoille ja kommentoijille. Kop-khun kup!

Just before check-in at Singapore Changi Airport

§77 · Tammikuu 13, 2009 · About Me, Thaimaa 2008-2009 · Tags: , , · [Print]

3 Comments to “Huomenta Suomi”

  1. Anni says:

    En voi käsittää, miten oot saanut sen kämpän lämpiämään 26 asteiseksi. Niin ja oon aika kade teidän matkasta…

  2. Mika says:

    Kyllä se lämpiämään saadaan. Laitetaan molemmat sähköpatterit ja lämpöpumppuun vähän isommat lukemat niin johan tarkenee. Hirvittää ajatella missä lukemissa sähkönkulutus käy. Taisin luopua tuosta trooppisesta lämpötilasta aika nopeasti edellä mainitusta syystä.

    Nyt lämpöä ylläpitää ainoastaan tammikuussa asennettu uusi Panasonicin lämpöpumppu. Huomattavasti hiljaisemmin kuin edellinen.

  3. Anni says:

    Aa, sulla on siella uus lampopumppu, siistia. kovin pitkaikainen ei siis ollut se edellinen, mutta eipa tuo ole suuri ihme ottaen huomioon miten ‘laadukkaalta’ se laite naytti. Ehka nyt siis kelpaa myos suomenruotsalaisille naapureille. :)

Leave a Reply